Oppilaitoksen korjausrakennustyömaalla oltiin tekemässä toimitilojen perusparannusta.

Kokeneen timanttisahaajan työtehtävänä oli sahata aukko n. 10 cm paksuun betoniseinään sähkökäyttöisellä timanttisahalla. Sahattavan aukon korkeus oli noin 2,1 metriä ja leveys 52 cm. Sahaaminen tehtiin osissa, jotta raskaat betonin palaset olisi helpompi pudottaa maahan pienempinä palasina.

Onnettomuudella ei ole silminnäkijöitä, joten raportissa mainitut onnettomuuden vaiheet ja siihen johtaneet tekijät perustuvat viranomaisten, sekä TVK:n asiantuntijoiden todennäköisimpänä pitämiin olettamiin tapahtumien kulusta.

Timanttisahaaja oli sahannut käsivaralta betoniseinää onnistuneesti pystyyn ja vaakaan. Työ oli siinä vaiheessa, että hän oli saanut aukon valmiiksi noin metrin korkeuteen asti. Todennäköisintä on, että timanttisahaaja on sahannut ensin kaksi pystysaumaa, jonka jälkeen sahannut osia vaakaan. Normaalisti pystyyn sahaukset tehdään ensin, koska yleensä vaakaan sahattava osuus on lyhempi, kuten tässäkin tapauksessa.  Oletettavasti timanttisahaaja oli ennen tapaturmahetkeä sahannut vaakaan lähellä lattian rajaa, joko polviltaan tai seisaaltaan. Todennäköisesti hän oli yrittänyt nojata sahaa päin epäergonomisessa asennossa, jotta terä purisi paremmin betoniin. Tämän kaltaista sahausta tehtäessä on raskasta timanttisahaa vaikea pitää suorassa ja saada painettua seinää päin. Koneen käyttöohjeessa on mainittu, että tällainen työtapa lattian rajassa vaakaan sahaamisesta ei ole sallittua ja voi aiheuttaa henkilövahingon.

Oletettavasti timanttisahan terä on tarttunut kiinni vaakasaumaan. Timanttisahan irrottamiseksi sahaaja on mahdollisesti painanut kaasua, jolloin saha on potkaissut ja heilahtanut häntä päin osuen vasemman puoleiseen kainaloon. Kyseinen timanttisaha on ollut niin tehokas, että sen aiheuttamaa takapotua ei pysty käsivoimin hallitsemaan. Tapahtumiin on voinut myötävaikuttaa se, että sahausvaihe on ollut loppumaisillaan ja sahaajan voimat ovat olleet lopussa, jolloin hänen tarkkaavaisuus on herpaantunut. Pyörivä sahan terä leikkasi timanttisahaajan kainaloon niin syvän avohaavan, että sahaaja kuoli verenhukkaan saman päivän aikana.  Timanttisahalle tehtiin tekninen tarkastus tapaturman jälkeen, saha oli ehjä ja asianmukaisessa kunnossa.

Vasemmalla havainnollistettu timanttisahaajan käyttämää työtapaa ja oikealla sama työvaihe tehtynä kiskosahalla.

Timanttisahaustöitä tehdään usein käsivaralta, vaikka työn tiedetään olevan riskialtista ja työvaiheessa on sattunut useita työtapaturmia, sekä läheltä piti-tilanteita. Käsikäyttöisen timanttisahan voidaan sanoakin olevan yksi työmaan vaarallisimmista työkaluista. Työvaihetta varten on kehitetty turvallisempi työmenetelmä, jotta käsivaralla tehtäviltä töiltä vältyttäisiin. Markkinoilla on timanttisahoja, jotka kiinnitetään seinään pultattavaan kiskoon. Sahan ohjaus tapahtuu kauko-ohjaimella, jolloin sitä käsittelevän henkilön ei tarvitse olla vaara-alueella. Syy siihen miksi tällaisia sahoja ei vakituisesti käytetä liittyvät suurilta osin kiireellisiin aikatauluihin ja siihen, että kauko-ohjattavat sahat ovat kalliimpia. Kiskoilla liikkuvat sahat ovat toki myös isompi kokoisia ja painavia, sekä vaativat aggregaatin tai muun ulkopuolisen virtalähteen käyttöä.

Vaaratilanteita on ollut erityisesti silloin, kun sähkökäyttöisten timanttisahojen yhteydessä käytetään vettä pölyn ehkäisemiseksi. On selvää, että sellaisista sähkökäyttöisistä koneista, jotka eivät ole veden kestäviä, on vaara saada sähköisku. Selvitysten perusteella tämän kaltaisissa tilanteista on aiheutunut mm. sahan hallinnasta menettämisiä.

Lähde: Aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue, tarkastuskertomus (Dnro LSSAVI/31/05.13.01.03/2017)

KUOLINSYY
Terävän esineen leikkaaminen

AMMATTI
Rakennusmies

IKÄ
49v

PAIKKA 
Rakennustyömaa

AIKA 
Tammikuu 2017, iltapäivä

OLOSUHTEET
Sisätiloissa, riittävä valaistus

TVK:n työturvallisuus-asiantuntijoiden suositukset vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

• Käsivaralta sahattaessa on myös vaara, että leikattava osa kaatuu tai putoaa työtä tekevän henkilön päälle. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi yksinkertainen ennaltaehkäisy keino olisi pultata lankku aukon yli, jolloin leikattava osa ei pääse kaatumaan väärään suuntaan.
• Sahan terän kunto on syytä tarkastaa ennen töiden aloittamista. Huonokuntoinen terä jää herkemmin kiinni.
• Timanttisahoissa tulisi olla takapotkukatkasija.
• Erityisen tärkeää selvittää minkälainen sahattava rakenne on. Sisältääkö terästä?
• Työohjeiden huomioon ottaminen
• Varmistettava, että työntekijä osaa käyttää konetta valmistajan ohjeiden mukaisesti
• Ennen töiden aloittamista tulisi suunnitella työt tehtäväksi niin, että käsivaralta ei tarvitsisi sahata.

TOT-raportteja vastaavanlaisista tapauksista:

• TOT 17/07 Koivuun kiivenneen puunkaatajan moottorisahatapaturma
• TOT 1/91 Metsurin kuolemaan johtanut moottorisahatapaturma