Rakennusapumies jäi kaivukoneen alle

Rakennustyömaalla oli menossa maanrakennustöihin liittyvä perustusten täyttö- ja tasoitustyö. Rakennustyömaalla työskenteli onnettomuushetkellä rakennusapumies (myöh. apumies) ja kaivukoneen kuljettaja. Työ oli toteutettu niin, että kaivukoneen kuljettaja oli siirtänyt koneella soramursketta täytettävälle alueelle ja levittänyt sen kauhalla tasaiseksi kerrokseksi. Murske tasoitettiin ja esitiivistettiin korkoon ajamalla kaivukonetta edestakaisin murskeen päällä.  Tämän jälkeen apumiehen tehtävänä oli tiivistää murske kauko-ohjattavalla tiivistyskoneella. Onnettomuushetkellä tasoitustyötä tehtiin avoimella alueella keskellä työmaata ja maaperä oli ollut jo suhteellisen tasainen.

Hetki ennen onnettomuutta työmaalle oli tullut eristekuorma. Eristeen toimittaja oli mennyt kysymään apumieheltä, minne eristekuorma voidaan purkaa. Apumies ei ollut osannut vastata, joten hän oli sanonut kysyvänsä asiaa kaivukoneen kuljettajalta.

Apumies oli lähestynyt kaivukonetta sen takaa kuolleesta kulmasta siitä huolimatta, että koneella tehtiin juuri tasoitustyötä ajaen sillä edestakaisin.  Kaivukoneen kuljettaja ei ollut nähnyt lähestyvää apumiestä ja oli tehnyt tasoitustyötä normaalisti. Apumies jäi peruuttavan kaivukoneen alle ja kuoli saamiinsa vammoihin välittömästi.

Katso tapahtumien kulku videolta:

Apumiehellä oli yllään isolla hupulla varustettu sadetakki. Huppu oli onnettomuuden sattuessa ollut päässä, joka on mahdollisesti peittänyt näkökentän ainakin osittain. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että apumies ei tilanteessa huomannut peruuttavaa kaivukonetta. Käytännössä kaivukoneen kuljettajalla ei ole ollut mahdollisuutta nähdä koneen takaa lähestyvää apumiestä.

Työnantaja oli perehdyttänyt apumiehen ja hänelle oli opastettu aiemmin, kuinka liikkuvan kaivinkoneen läheisyydessä työskennellään turvallisesti. Puhetta oli ollut myös kuskin ja apumiehen katsekontaktin tärkeydestä. Kyseisellä työmaalla kaivinkonetyöskentelyyn liittyviä ohjeita ei ollut kuitenkaan käyty läpi, koska kaikki töihin osallistuvat olivat olleet työssään kokeneita. Kaivukoneen kuljettaja tunsi hyvin työturvallisuusasiat. Tietoa siitä onko apumies mahdollisesti kompastunut koneen läheisyydessä tai onko jokin muu taustatekijä vaikuttanut hänen havainnointikykyyn ei ole.

Työmaa oli onnettomuuden sattumisaikaan siistissä kunnossa. Apumiehellä oli ollut saman yrityksen palveluksessa vuodesta 2015 lähtien. Pääasiallisena työnä oli ollut mm. maanrakennukseen liittyvä tiivistystyö.  Tuona aikana hän oli ehtinyt työskennellä useiden kaivukoneen kuljettajien kanssa. Kyseisen kuljettajan kanssa hän oli ehtinyt työskennellä yhdessä muutaman viikon ajan.

TVK:n työturvallisuusasiantuntijoiden suositukset vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

  • Lähesty liikkuvaa konetta aina niin, että kuljettajalla on mahdollisuus nähdä sinut
  • Tee itsesi näkyväksi!
  • Varmista, että kuljettaja on nähnyt sinut esim. käsimerkillä tai ilmoita asiasta radiopuhelimella
  • Peruutushälytin, joka ilmoittaa äänimerkillä, kun kaivukone peruuttaa
  • Työpaikalla tulee olla yhteiset pelisäännöt havainnointiin ja kommunikointiin, kun jalankulkijat ja koneet työskentelevät samalla alueella
  • Työmaakohtaiset vaarat tulee aina käydä läpi koko henkilöstön kanssa ja ohjeistaa turvalliset työskentelytavat

Lisätietoja työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta TVK:n verkkosivuilla ja TOT-tutkintaraportit osoitteessa totti.tvk.fi

Rakennustyömailla vuonna 2017 sattuneet työpaikkatapaturmat

Tilastossa mukana kaikki työpaikkatapaturmat, jotka ovat sattuneet rakennustyömaan työympäristössä vuonna 2017. Työympäristö kuvaa henkilön työskentelypaikkaa ja työskentelyolosuhteita vahingoittumishetkellä

Lähde: Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue, tarkastuskertomus (Dnro ESAVI/12576/05.13.01.01/2018)