Muuttomies hississä. Roskakori kiilautumassa kerrostasoa vasten ja muuttomies puristumassa hissin takaseinään

Muuttomies kiilautui jäteastian kanssa hississä

Koulurakennuksessa oli alkamassa rakennuksen peruskorjaus. Ennen peruskorjauksen aloittamista koulua tyhjennettiin tavaroista. Koulussa ei ollut tuolloin enää oppilaita.

Työssä käytettiin pääurakoitsijan työntekijöiden lisäksi aliurakoitsijaa, jonka työntekijöiden tehtävänä oli ennen onnettomuuden sattumista tyhjentää rakennuksen neljättä kerrosta. Työmenetelmänä oli, että neljännessä kerroksessa työntekijä täytti jäteastian ja siirsi sen hissiin. Tämän jälkeen hän lähetti pelkän jäteastian hissillä alimpaan kerrokseen, jossa toinen työntekijä otti jäteastian hissistä ja tyhjensi sen. Työntekijöitä oli kielletty menemään pieneen hissikoriin yhtä aikaa jäteastian kanssa.

Työssä käytetyt jäteastiat olivat 240 litraisia kahdella pyörällä varustettuja standardin mukaisia jäteastioita. Hissi, joka oli koulun ainoa, oli otettu käyttöön 1971 ja se oli osittain modernisoitu 1994. Hissi oli sovellettavien säädösten mukainen. Hissille oli tehty määräaikaistarkastus ja huolto-ohjelman mukaiset huollot. Hissikorin nopeus oli 0,7 m/s ja korin lattiapinta-ala 1 m2. Hissin korissa ei ollut erillistä ovea ja kerrostasojen ovet olivat metallisia kääntöovia.

Aliurakoitsijan palveluksessa työskennellyt muuttomies oli mennyt tyhjän jäteastian kanssa hissiin. Todennäköisesti hän oli kävellyt hissiin takaperin ja vetänyt jäteastian perässään sisään. Hissikorin sisällä olleen kerroksenvalintataulun ohi kävellessään hän oli painanut alimman kerroksen nappia. Muuttomies jatkoi tämän jälkeen taaksepäin kävelyä hissin perälle, jolloin jäteastia jäi hänen eteensä ja hissin kääntöovi sulkeutui painaen jäteastiaa. Oven lukko meni kiinni ja hissikori lähti liikkeelle alaspäin.

Tuolloin jäteastia oli vielä todennäköisesti hieman kallistettuna ja painoi kohti hissin ovea. Kun hissi oli liikkunut alaspäin 10-20 cm, kerrostason kynnys osui jäteastian alareunaan. Hissikori liikkui edelleen alaspäin ja jäteastia nousi irti hissikorin lattiasta ja alkoi kääntyä poikittain. Kiilautumisen seurauksena jäteastia alkoi puristaa muuttomiestä takaseinää vasten. Jäteastia nosti hänet vasten hissikorin kattoa, jolloin hissikori kiilautui turvalaitteiden ansiosta paikoilleen. Asiantuntijoiden mukaan puristava voima, joka jäteastiaan ja muuttomieheen tuolloin kohdistui vastaa hissikorin painoa.

Videolla on havainnollistamaan onnettomuustapauksen tapahtumien kulkua.

Toiset työntekijät ihmettelivät, kun muuttomiestä ollut kuulunut mitään vähään aikaan ja havaitsivat hissikorin juuttuneen paikoilleen. He soittivat ensin hissin huoltoliikkeeseen ja ilmoittivat jumiutuneesta hissikorista. Hetken päästä he alkoivat kuitenkin epäillä, että muuttomies olisi myös hississä ja soittivat yleiseen hätänumeroon. Pelastuslaitos ja huoltoliikkeen asentaja saapuivat paikalle nopeasti. Hissin ovi saatiin auki ja havaittiin, että muuttomies oli puristuneena hissikorin katon rajaan. Hissikori oli tuolloin pysähtynyt noin 1,5 metriä kerrostason alapuolelle. Muuttomies sai puristumisen seurauksena kuolemaan johtaneet vammat. Tilanteessa ei ollut enää mitään tehtävissä hänen pelastamiseksi.

Tapaturmaan johtanut välitön syy oli jäteastian alareunan tarttuminen hissikuilussa olevaan kerrostason kynnykseen. Tarttumisen vuoksi jäteastia kääntyi poikittain ja painoi muuttomiehen vasten hissikorin takaseinää.

Tapaturmaan myötävaikutti muuttomiehen toiminta sekä teknisinä syytekijöinä pyörällinen jäteastia sekä hissi, jonka korissa ei ollut ovea.

Merkittävä tapaturmaan vaikuttanut tekijä oli muuttomiehen toiminta. Hän seisoi hissin lähtiessä liikkeelle jäteastian ja korin takaseinän välissä ahtaassa tilassa ja todennäköisesti piti jäteastiaa kaltevassa asennossa vasten kerrostason ovea. Ilmeisesti muuttomies ei tunnistanut vaaraa tai toimi tietoisesti vasten ohjeistettua työmenetelmää.

Jäteastian pohjan etureuna on poikkileikkaukseltaan suora kulma ja se voi tarttua kuilun edustaseinän epätasaisuuksiin. Kun jäteastia on pystyasennossa, sen pohja on sisempänä kuin kansi, mutta pyörien päälle kallis-tettuna pohja ylettyy edustaseinään.

Kolmantena tekijänä on hissin rakenne. Hissikuilun edustaseinässä oli kynnys ja hissin korissa ei ollut ovea. Korin ovettomuus on ollut Suomessa säädösten sallima hissin rakentamistapa vuoteen 1999 asti. Korinovettomien hissien määrä vähenee hissien uusimisten ja modernisointien myötä.

Edellinen vastaavanlainen hissiin kiilautumisesta aiheutunut kuolemaan johtanut työtapaturma on sattunut vuonna 2002. Tukes on toteuttanut erinäisiä kampanjoita vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi.

KUOLINSYY
Puristuminen


AMMATTI
Muuttomies


IKÄ
32 v


PAIKKA
Koulurakennus


AIKA
Marraskuu 2018, päivä


OLOSUHTEET
Sisätiloissa, riittävä valaistus

 


TVK:n työturvallisuus-asiantuntijoiden suositukset vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

  • Tiedosta kiilautumisen vaara
  • Sijoitu hississä oikein. Ison kuorman kanssa seiso sivuseinän vieressä
  • Kuljeta jäteastia aina pystyasennossa niin, että se seisoo vapaasti pohjallaan
  • Jätä turvaväli kuljetettavan esineen ja hissin edustaseinän väliin
  • Älä ahtaudu hissiin ison kuorman kanssa. Laita kuorma hissiin ja mene itse rappusia pitkin perässä
  • Opasta työntekijät tekemään työvaiheet turvallisesti 
Kiilautumisvaara -jätä turvaväli. Kuvassa vasemmalla kiilautumistilanne ja oikealla turvallisesti toimittuna
Lähde: Tukes

Hissitapaturmia tutkii Suomessa myös Tukes

Lisätietoja Tukesin tekemästä tutkinnasta löydät Tukesin sivuilta osoitteesta:  https://tukes.fi/onnettomuudet/yhteenvedot-onnettomuuksista/hissit

TOT-raportteja vastaavanlaisista tapauksista:

TOT 29/96 Siivooja puristui hissin ja jätepaperilaatikon väliin

Lisätietoja työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta TVK:n verkkosivuilla ja TOT-tutkintaraportit osoitteessa työtapaturmatieto.fi