Kunnossapitotyöntekijä kuoli sähköiskuun

uhri_leppavirta

Kunnossapitotyöntekijän tehtävänä oli työparinsa kanssa poistaa suurtehoimuria käyttäen täyttöhiekkaa omakotitalon rakennustyömaalla. Suurtehoimurista hiekka kulkeutui kuorma-autossa olleeseen kuljetussäiliöön. Kokeneet työntekijät olivat poistaneet hiekan onnistuneesti ja lähtivät tyhjentämään kuormaa työn tilaajan osoittamaan purkupaikkaan. Kunnossapitotyöntekijä toimi kuorma-auton kuljettajana.

Purkupaikalla kunnossapitotyöntekijä oli peruuttanut kuorma-auton osoitettuun paikkaan ja työpari oli mennyt ajoneuvon taakse avaamaan säiliön takaluukun lukitusmekanismeja kuorman purkua varten. Kunnossapitotyöntekijä oli noussut ohjaamosta ja mennyt ajoneuvon sivulle, jossa sijaitsevat kipin käyttöohjaimet. Kunnossapitotyöntekijä oli nostanut säiliön jo lähes pystyasentoon, kun säiliö oli osunut yläpuolella olleeseen 20 kV:n voimalinjaan. Sähkö oli joko linjan säiliöön osuessa tai sitä ennen valokaarella johtunut kuorma-auton rakenteista kipin käyttöohjaimia hallinneeseen kunnossapitotyöntekijään. Työntekijä sai voimakkaan sähköiskun ja lyhistyi maahan tajuttomana.

rendieffut
Kunnossapitotyöntekijä käyttämässä kipin hallintalaitteita. Todellisuudessa hallintalaitteet sijaitsivat kuljettajan puoleisella sivulla. Kuvasta havaittavissa myös säiliön osuminen linjaan

Työpari ja tilaaja olivat juosseet tajuttoman työntekijän luokse ja siirtäneet hänet kauemmaksi noin metrin päähän kuorma-autosta. Tämän jälkeen tilaaja oli välittömästi ilmoittanut tilanteesta hätäkeskukseen ja saanut ohjeet elvyttämiseen. Puhelun aikana he olivat kuulleet surinaa ja nähneet ajoittaisen valokaaren kuorma-auton renkaassa, kun sähköautomatiikka oli pyrkinyt palauttamaan jännitteen linjaan. Vasta tässä vaiheessa he olivat huomanneet, että säiliö osui voimalinjaan, jolloin he siirsivät tajuttoman työntekijän kauemmaksi ja jatkoivat elvytystä.

rendietaisyys_pikku
Johtoon ei välttämättä tarvita kosketusta, koska sähkö hyppää ilmavälin yli. Ilmavälin pituus riippuu johdon jännitteestä ja osittain myös sääolosuhteista. Suurjännitelinjojen läheisyydessä työtä tehtäessä on noudatettava taulukon turvaetäisyyksiä.

Ensiapuhenkilöstön saapuessa paikalle suurjännitelinjassa kulki edelleen sähkö. Sähköverkon haltijan toimesta oli linjan sulkemiseen mennyt syystä tai toisesta pidempään. Ensiapuhenkilöstö oli joutunut odottelemaan kauempana kunnes linja oli saatu sähköttömään tilaan.  Tajuton kunnossapitotyöntekijä kuljetettiin sairaalaan, mutta ensiavusta ja muista hoitotoimenpiteistä huolimatta hän kuoli saamiinsa vammoihin noin viikko onnettomuuden jälkeen.

Purkupaikalle mennessä kukaan paikalla olleista ei siis ollut havainnut yllä olevaa suurjännitelinjaa. Tapaturman sattumisen aikaan sää oli puolipilvinen. Aurinko oli sijoittuneena lähes suoraan kuorma-auton keulaa vasten. Auringon suunta ja kirkkaus ovat voineet vaikuttaa siihen, että kuorma-auton takana ollut työpari ja hieman kauempana ollut työn tilaaja eivät havainneet voimalinjoja.

TVK:n työturvallisuusasiantuntijoiden suositukset vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

  • Selvitä voimalinjojen sijainti etukäteen
  • Sijoita varastointi- ja lastauspaikat riittävän etäälle linjoista
  • Noudata turvaetäisyyksiä
  • Muista, että sähkö hyppää ilmavälin yli johtavaan materiaaliin ilman kontaktiakin
  • Töiden suunnitteluun ja vaarojen arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota töissä, joihin liittyvät väliaikaiset ja tuntemattomat työympäristöt.

TOT-raportteja vastaavanlaisista tapauksista:

TOT 15/03 Työharjoittelija kuoli sähköiskuun

YTOT 4/01 Sähköisku tappoi raivaustöissä

TOT 22/00 Betoniauton kuljettaja sai sähköiskun 20 kV:n ilmajohdosta

TOT 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kV:n sähkölinjaan

YTOT 2/00 Maatilayrittäjä kuoli betonipumppuauton puomin osuttua 20 kV:n ilmajohtoon

Lisätietoja työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta TVK:n verkkosivuilla ja TOT-tutkintaraportit osoitteessa totti.tvk.fi

Sähköiskun seurauksena sattuu Suomessa vuosittain noin 700 työpaikkatapaturmaa

stats_sahkot

Tilastoaineisto on rajattu työtehtävän mukaan sellaisiin vuosina 2010-2015 sattuneisiin työpaikkatapaturmiin, joissa vahingoittumistapa on ollut valokaari, salama tai sähköisku. Yli 90 % näistä työpaikkatapaturmista olivat vakavuudeltaan alle 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita.

Lähde: Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue, tarkastuskertomus (Dnro ISAVI/365/05.13.01.03/2017)